I. Periaatteista tekoihin
“[Etiikka] toimii polkupyörän jarruina mannertenvälisessä lentokoneessa.”
Tässä osassa tarkastelemme tekoälyn etiikan hanketta kokonaisuutena eli tekoälyn etiikan kehittämistä ja toteutusta ilmiönä. Tekoälyn etiikka on hanke, johon osallistuu erilaisin osuuksin erilaisia osapuolia. Hanke tuottaa sisältöjä ja keskusteluja, joita voidaan analysoida kulttuurituotteina. Tekoälyn etiikkaa luovat siis tietyt ihmiset tiettynä aikana ja tiettyihin tarkoituksiin. Entä mitä nämä tarkoitukset ovat, ja saavuttaako tekoälyn etiikka tavoitteensa?
Tähän mennessä useimmissa tekoälyjärjestelmiä koskevissa eettisissä keskusteluissa on keskitytty riskien ehkäisemistä koskevien periaatteiden määrittelyyn. Näiden keskustelujen pohjalta on laadittu kansallisia menettelytapoja ja erilaisia aloitteita. Berliinissä toimiva AlgorithmWatch-järjestö ylläpitää julkaistujen tekoälyä koskevien eettisten ohjeiden arkistoa, johon on tähän mennessä kertynyt yli 160 ohjeistoa. Nykyään on vaikea löytää tekoälyalan toimijaa, joka ei viittaisi omiin ohjeisiinsa todisteena eettisestä sitoutumisestaan.
Ohjeiden rajat
Vaikka eettiset periaatteet voivat muovata etiikkaan perustuvien menettelytoimenpiteiden ja oikeudellisten normien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että ohjeet vaikuttavat vain vähän tekoälyn kehittämiseen liittyviin käytäntöihin:
”Emme löytäneet mitään näyttöä siitä, että ACM:n eettiset säännöt vaikuttaisivat eettiseen päätöksentekoon, vaikka tämän todetaan olevan sääntöjen tavoitteena. Tulevassa tutkimustyössä on yksilöitävä päätöksentekoon vaikuttavia toimia, esimerkiksi auttamalla kehittäjiä tunnistamaan päätöstensä ja surullisenkuuluisien ohjelmistouutisten välisiä yhteyksiä.”
