Perinteisesti teknologian kehittämisessä on tyypillisesti keskitytty teknologioiden toimivuuteen, käytettävyyteen, tehokkuuteen ja luotettavuuteen. Tekoälyteknologia edellyttää kuitenkin laajempaa keskustelua yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestään. Tekoälyteknologia vaikuttaa moraalisiin (ja poliittisiin) näkökohtiin. Se muokkaa yksilöitä, yhteiskuntia ja näiden ympäristöjä tavalla, jolla on eettisiä vaikutuksia.

Eettisesti merkityksellisten käsitteiden tulkinta voi muuttua teknologioiden myötä (mieti, mitä ”yksityisyys” tarkoitti ennen sosiaalista mediaa). Kun uusia tekniikoita otetaan käyttöön, käyttäjät käyttävät niitä usein myös muihin kuin alun perin tarkoitettuihin tarkoituksiin. Tämä uudistaa eettistä toimintaympäristöä ja pakottaa meidät pohtimaan ja analysoimaan teknologian eettistä perustaa yhä uudelleen.

Eettisillä kehyksillä pyritään rakentamaan konsensusta niiden arvojen ja normien perustalle, jotka yhteisö voi hyväksyä – olipa kyse sitten yksilöiden ryhmästä, kansalaisista, valtioista, data-alan yrityksistä tai muista sidosryhmistä.

Eri organisaatiot ovat osallistuneet tekoälyn eettisen kehyksen kehittämiseen. Luonnollisesti näkemykset ovat joiltain osin erilaisia, mutta myös niistä ollaan pääsemässä yksimielisyyteen. Tuoreen tutkimuksen (Jobin ym. 2019) mukaan tekoälyn etiikassa on melko nopeasti päästy yhteneväiseen näkemykseen seuraavista viidestä periaatteesta:

• vahinkojen välttäminen
• vastuullisuus
• läpinäkyvyys ja selitettävyys
• oikeudenmukaisuus
• ihmisoikeuksien, kuten yksityisyyden ja turvallisuuden, kunnioittaminen.

Tekoälyn etiikan viisi periaatetta vastaavat eri kysymyksiin ja keskittyvät eri arvoihin:

1. Pitäisikö meidän käyttää tekoälyä hyvään eikä haitan aiheuttamiseen? (hyvää tekemisen periaate / vahinkojen välttämisen periaate)
2. Ketä pitäisi syyttää, kun tekoäly aiheuttaa haittaa? (vastuullisuusperiaate)
3. Pitäisikö meidän ymmärtää, mitä tekoäly tekee ja miksi tekoäly tekee sen, mitä se tekee? (läpinäkyvyyden periaate)
4. Pitäisikö tekoälyn olla oikeudenmukaista tai syrjimätöntä? (oikeudenmukaisuuden periaate)
5. Pitäisikö tekoälyn kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia? (perusihmisoikeuksien kunnioittamisen periaate)

Kurssin jäljellä olevissa osissa keskitytään näihin tekoälyn etiikan periaatteisiin. Ensin analysoimme, mitä nämä käsitteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan tulkita perinteisen filosofian mukaisella käsiteanalyysilla. Lisäksi perehdymme siihen, miten näitä käsitteitä sovelletaan käytännössä, käsittelemme niihin liittyviä ongelmia ja tuomme esiin joitakin näitä periaatteita koskevia avoimia kysymyksiä.

Kurssin viimeisessä osassa tarkastelemme tekoälyn etiikan hanketta kokonaisuutena. Esitämme ”cui bono” -kysymyksen: kenelle tekoälyn etiikka on tarkoitettu, ja ketkä tai mitä jätetään ulkopuolelle?

Lisäksi on todettava, että tekoälystä ja sen sosiaalisista vaikutuksista puhuttaessa tekoälyn etiikka on ensimmäisellä sijalla. On kuitenkin myös muita teoreettisia kehyksiä, joita voidaan käyttää algoritmien ja dataohjattujen järjestelmien eettisten sääntöjen tarkasteluun. Esimerkiksi tekoälyn sosiaalisiin vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä tulee esiin muun muassa algoritmisissa kulttuureissa, sukupuolentutkimuksissa ja mediatutkimuksissa. Vastaavasti ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen kognitiiviset ja psykologiset näkökohdat muovaavat kysymystä tekoälyn tarkoituksenmukaisesta eettisestä kehyksestä. Tekoälyn etiikka käsittää siis paljon muutakin kuin datan tai algoritmien etiikan.